Sunday, May 15, 2016

Rainy day musings

First of all, THANK YOU for all the kind words and taps on the shoulder after the previous post about my decision to call it a day with my "project ironman" for now. It really is not the end of the world and I'm actually mostly relieved after making the decision and also speaking out loud about it. Now I feel free to enjoy cycling in the summer warmth as much as I want to and to go and run as much as I can without having the small voice whispering in my ear that I should run more and I also have a lot of nice, sports related plans for the following months.

This week, as well as the week before, we've had really nice weather here at home. Temperatures close to 20C and sun's been up from the early morning 'til very late in the evening. But this weekend we kind of got back to the usual: rain, rain, wind, wind, more rain and more wind. I've been waiting for this rain as the allergies got really bad in the sudden warmth and the nature started to bloom fast and furiously. Two days of rain and I feel like a completely different person. I can tell you it feels quite nice to be able to breathe normally after two weeks of having only about half of the lung capacity in use.

Today I had all the time in the world but had to get a bit creative as I'm made of sugar when it comes to cycling - or training on the bike, racing in rain is actually a lot of fun. And I ran yesterday evening and woke up with a sore heel (surprise), meaning running was off limits today. So I started the day by getting wet, in a swimming pool. I know from experience it's not wise to swim when the allergies/asthma are at their worse, so it was nice to be back at the pool after an almost three-week break. Two easy kilometers on a lane of my own was a good start for this sunday.

After a breakfast number two and a two-hour nap on the couch it was time to hop on the bike. It was nice and warm in the livingroom. Or at least warm. Funny how the legs also wake up when one's able to breath. I had fun making myself work a little bit harder than usual and was happy to see some decent watts for the whole two hours I spent on the rollers. Although I really don't have any racing ambitions, I'm still kind of hooked on the watts and monitoring the trainings I do. If I start talking only about my watts or my Strava things, please hit me with something. Hard.

To end the day and to have some fresh air, I went for a little walk after it stopped raining in the evening. I love how the nature often looks and feels after the rain. Everything is silent, wind is still and it smells fresh and clean. I'm happy to live close to nature and out from the city madness. Might not be the most beautiful or fascinating place in the world (and I do prefer mountains and fjells to these flatlands), but almost everyday I find myself looking at these surroudings and finding some small bits of beauty, be it rain or shine.


Indoor cycling powered by my favorite music.
The watts from todays ride.
Out on the walk with #nomakeup (can't remember the last time I had some due to the allergies).
My backyard. So silent and so beautiful after the rain.

Ensin, KIITOS kaikille kivoista sanoista ja olkapäälle taputuksista edellisen kirjoituksen jäljiltä, jossa kerroin päätöksestäni laittaa piste täysmatkaprojektilleni tässä vaiheessa. Tilanne ei ole lähelläkään maailmanloppua ja oikeastaan olo on pääosin helpottunut nyt, kun päätös on tehty ja se on myös sanottu ääneen. Olo tuntuu vapaalta, kun voin ajaa vaikka koko kesän pyörällä juuri niin paljon kuin huvittaa ja juosta sen minkä pystyn ilman, että takaraivossa jyskyttää ajatus siitä, miten pitäisi juosta enemmän. Ja onpahan mielessä aika kivoja urheilusuunnitelmiakin tuleville kuukausille.

Tällä viikolla, kuten edelliselläkin, ollaan päästy nauttimaan varsin mahtavista kevätsäistä. Lämpötila on huidellut lähellä pariakymppiä ja aurinko on paistanut aamusta iltaan. Tänä viikonloppuna palattiin kuitenkin takaisin päiväjärjestykseen: sataa, tulee, sataa enemmän ja tuulee enemmän. Olen odottanut tätä sadetta kuin kuuta nousevaa, sillä allergiaoireet yltyivät tosi pahoiksi äkillisen lämmön ja luonnon heräämisen myötä. Kaksi päivää sadetta ja nyt olo tuntuu uudestisyntyneeltä. On muuten varsin hienoa pystyä hengittämään normaalisti sen jälkeen, kun pari viikkoa käytössä on ollut ehkä puolet keuhkokapasiteetista.

Tänään olisi ollut käytössä kaikki aika maailmassa, mutta piti ryhtyä luovaksi. Olenhan tehty sokerista, mitä pyöräilyyn tulee - tai ainakin pyörällä treenaamiseen, kisan ajaminen sateessa on itseasiassa tosi kivaa. Vielä kun eilisiltaisen juoksulenkin seurauksena heräsin tähän aamuun kantapää hellänä (ylläri), juoksukin oli pois treenivaihtoehdoista. Aloitinkin lopulta päiväni kastumalla joka tapauksessa, uima-altaassa. Vanhastaan tiedän, että allergia- tai astmaoireiden ollessa pahimmillaan, on paras välttää uintia, joten oli mukava olla takaisin altaassa melkein kolmen viikon tauon jälkeen. Pari kevyttä kilometriä oli aika hyvä startti tälle sunnuntaille.

Toisen aamiaisen ja parituntisten sohvapäikkäreiden jälkeen oli aika hypätä pyörän päälle. Sateen ropistessa ulkona olkkarissa oli mukavaa ja lämmintä. Tai ainakin lämmintä. Jalatkin tuntuvat heränneen taas tähän maailmaan nyt kun pystyn taas hengittämään. Oli hauskaa tehdä vähän tavallista kovempi treeni ja koko parituntisen wattimittari näytti varsin kivoja lukemia. Vaikka minulla ei nykyisin olekaan mitään kilpailullisia tavoitteita, olen varsin koukussa watteihin ja treenien seuraamiseen. Jos alan puhua pelkistä wateista tai Stravasta, herätelkäähän minut vaikka lyömällä. Kovaa.

Päivän päätteksi kävin sateen loputtua vielä haukkaamassa vähän raitista ilmaa. Rakastan luontoa sateen jälkeen. Kaikki on yleensä niin kovin rauhallista ja hiljaista ja tuoksukin on jotenkin erityisen raikas. Yksi parhaista päätöksistäni ikinä oli muuttaa pois kaupungista ja olen onnellinen asuessani lähellä luontoa. Ei tämä Lempäälä ehkä maailman kaunein tai mielenkiintoisin paikka ole (tykkään edelleen enemmän vuorista ja tuntureista kuin tasamaan maisemasta), mutta melkein joka päivä yllätän itsen ihailemasta pieniä kauniita asioita tässäkin ympäristössä - satoi tai paistoi.

No comments:

Post a Comment